Rajoitusten purku ylläpitää markkinoiden optimismia
Vuoden 2020 ensimmäistä neljännestä leimasi koronaviruksen globaali leviäminen, mikä aiheutti shokin sijoitusmarkkinoille. Osakemarkkinat eri puolilla maailmaa putosivat vajaan viiden viikon aikana peräti 35 prosenttia. Pohjat nähtiin maaliskuun 23. päivänä, jonka jälkeen optimismi palasi vähitellen markkinoille eri maissa tehtyjen laajojen rajoitustoimenpiteiden ansiosta. Myönteinen vire on jatkunut myös huhti-toukokuussa, kun näköpiirissä on jo rajoitustoimien asteittainen purku.
Vielä on kuitenkin epäselvää, kuinka pitkäkestoisia vaikutuksia epidemia aiheuttaa yritystoimintaan ja talouteen eri puolilla maailmaa. Vaikutukset myös jakautuvat epätasaisesti eri toimialoille. Erityisesti hotelli- tai ravintolapalveluja tarjoavat yhtiöt ovat kärsineet rajusti, samoin esimerkiksi lentoyhtiöt. Sen sijaan monet päivittäistavarakaupat ovat raportoineet myyntinsä jopa kasvaneen, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona.
Koronarajoitukset supistavat tarjontaa
Yksi tapa arvioida koronan vaikutuksia on pohtia, miten rajoitukset vaikuttavat tavaroiden ja palveluiden tarjontaan. OECD on arvioinut, että useilla palvelusektoreilla, kuten matkailu- ja turismi sekä suoraa asiakaskontaktia edellyttävissä palveluissa (mm. parturi-kampaamot), tarjonta putoaa rajoitusten johdosta jopa 50–100 %. Osa vähittäiskaupoista sekä elokuva- ja ravintolapalvelut (pois lukien ruuan ulosmyynti) ovat täysin suljettuja. Rakennusteollisuuteen rajoitustoimet vaikuttavat myös, mutta edellä mainittuja sektoreita vähemmän. Sen sijaan valmistusteollisuudessa tarjonnan väheneminen on pienempää – erityisesti niillä sektoreilla, joilla automaation osuus on merkittävä.
Eri arvioiden mukaan useimmissa kehittyneissä talouksissa rajoitustoimet aiheuttavat merkittäviä vaikutuksia sektoreille, jotka muodostavat yhteensä noin 30–40 prosenttia maiden kokonaistuotannosta. On kuitenkin syytä muistaa, että kovimmat rajoitustoimet ovat voimassa näillä näkymin vain muutamista viikoista muutamaan kuukauteen. OECD on arvioinut kovien rajoitusten pienentävän vuositason BKT-kasvua kaksi prosenttiyksikköä jokainen kuukausi. Esimerkiksi parin-kolmen kuukauden kiinniolo siis tarkoittaisi bruttokansantuotteen leikkaantuvan noin 4-6 % normaalista.
Keskuspankit ovat reagoineet koronan aiheuttamaan poikkeukselliseen markkinahäiriöön voimakkaasti, mikä on osaltaan vaikuttanut markkinoiden elpymiseen. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed laski ohjauskorkonsa nopealla aikataululla nollaan. Samalla velkakirjojen osto-ohjelmia on kasvatettu mittavasti. On jo alettu pelätä voimakkaan elvytyksen kiihdyttävän inflaatiota. Lisäksi monissa maissa julkisen talouden alijäämä kasvaa voimakkaasti verotulojen laskun ja erilaisten tukipakettien myötä.
Mitä sijoittajan tulisi ajatella tästä kaikesta?
Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta laajamittainen paniikkimyynti maaliskuussa olisi ollut virhe. Markkinat reagoivat alussa voimakkaasti koronan aiheuttamaan suureen epävarmuuteen, mutta nyt rajoitustoimien myötä viruksen leviäminen on saatu hidastumaan ja luottamus tulevaan on vähitellen palautunut, vaikka tilanne ei olekaan vielä täysin ohi.
Osakemarkkinoilla toimiva sijoittaja kantaa jatkuvasti riskin kaikista mahdollisista skenaarioista. Silloin, kun kaikki näyttää hyvältä, epäsuotuisia vaihtoehtoja ei pidetä todennäköisinä eikä niitä ole hinnoiteltu eri omaisuusluokkien markkina-arvoissa. Kun ”maailma romahtaa” ja paniikki valtaa markkinat, osakkeet ja muut omaisuuserät hinnoitellaan pahimman skenaarion mukaan. Tällöin riski siitä, että tilanne muuttuisi vielä huonommaksi, pienenee.
Paradoksaalista kyllä, paras hetki omistaa osakkeita ja muita korkeamman riskin sijoitusinstrumentteja on usein juuri silloin kun paniikki on suurimmillaan. Silloin niiden hinta heijastelee kaikkein huonointa lopputulemaa, ja kaikki mahdolliset poikkeamat odotetusta ovat todennäköisesti myönteisiä. Markkinoiden ollessa rauhallisessa tilassa tilanne on luonnollisesti päinvastainen ja yllättävä muutos odotuksissa on useasti epäsuotuisa.
Osakerahastojemme kehitys
Osakerahastojemme kehitys on ollut kaksijakoista. Globaaleihin osinkoaristokraatteihin sijoittava rahastomme on menestynyt markkinoiden myllerryksessä suhteellisen hyvin. Pohjoismaisiin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittava Nordic Small Cap sen sijaan laski maaliskuussa selvästi suuria yhtiöitä painottavaa vertailuindeksiään enemmän. Huhtikuussa pohjoismaisiin pienyhtiöihin sijoittavan rahastomme nousu oli vastaavasti vertailuindeksiä nopeampaa, mikä oli odotettavissa.
Global Aristocrats -rahastossa strategiamme kasvattaa suurten kansainvälisten lääkeyhtiöiden painoa on tuottanut tulosta; näiden yhtiöiden kurssit ovat käytännössä vuodenvaihteen tasoilla tai jopa korkeammalla. Nordic Small Capissa suurimmalla painolla olevan norjalaisen halpakauppayhtiö Europris ASA:n osakekurssi on nyt korkeammalla kuin ennen kriisin puhkeamista. Myös verkkokauppa- ja online-peliyhtiöt ovat selvinneet kriisistä vähin vaurioin.
Pohjoismaisessa salkussa olevat öljytoimialasta riippuvaiset yhtiöt ovat puolestaan menestyneet heikosti johtuen ylitarjonnan aiheuttamasta öljyn hinnan voimakkaasta laskusta. Samassa yhteydessä Norjan kruunun arvo heikentyi suhteessa euroon. Myös kuntosaliketjuja pyörittävä norjalainen SATS on kärsinyt koronarajoituksista, mutta sen tilanne näyttää jo valoisammalta Norjan valtion tarjotessa taloudellista tukea sulkemaan joutuneille kuntokeskuksille. Ruotsissa ja Suomessa keskuksia on jo avattukin.
Vahvat taseet kestävät kriisin yli
Nyt käsillä oleva koronakriisi ja siitä johtuvat rajoitustoimet kohtelevat eri toimialoilla toimivia yrityksiä eri tavoilla. Meillä ei kuitenkaan ole rahastoissamme lentoyhtiöitä eikä hotelli- tai ravintola-alalla toimivien yhtiöiden osakkeita. Myös teollisuusyhtiöitä on vain pieni osuus. Suurimmat sektoripainot ovat vähittäiskaupassa ja sellaisissa palveluissa, jotka näyttävät selviävän koronakriisistä useita muita toimialoja pienemmin vaurioin.
Sijoitusfilosofiamme mukaisesti olemme painottaneet yhtiövalinnoissa vakaiden toimialojen sisällä niitä yhtiöitä, joilla on pieni velkaantuneisuusaste. Vahva tase pienentää konkurssiriskiä ja tuo joustavuutta toimia aktiivisena ja kasvuhakuisena osapuolena myös erilaisissa yritysjärjestelyissä. Uskomme, että näillä yhtiöillä on keskimääräistä suurempi todennäköisyys selvitä elinvoimaisina tämänkin kriisin yli.
Antti Lahtinen
salkunhoitaja
