Britannian kansanäänestys Euroopan Unioniin kuulumisesta järjestetään torstaina 23. kesäkuuta. Tulevaan kansanäänestykseen liittyvät mielipidetiedustelut ovat jo moneen kertaan ehtineet hermostuttaa finanssimarkkinoita aina sen mukaan, mikä on viimeisimmän mielipidetiedustelun tulos. Jos EU:ssa pysymisen (Britain remains in the EU, ”Bremain”) kannatus on noussut, on vaikutus finanssimarkkinoilla ollut positiivinen. Brexitin eli Britannian EU:sta eroamisen kannatuksen nousu on puolestaan lähes poikkeuksetta heikentänyt punnan kurssia ja hermostuttanut yrityslaina- ja osakemarkkinoita. Kummankin leirin kannatus on niin lähellä toisiaan, että ne 9 % äänestäjistä, jotka eivät vielä ole muodostaneet kantaansa, tulevat käytännössä päättämään, jääkö Britannia EU:n jäseneksi vai lähteekö se EU:sta.
Kansanäänestys ei ole juridisesti sitova. Poliittisesti olisi kuitenkin lähes mahdotonta tehdä päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa kansanlaisten enemmistön intressien kanssa. EU:sta eroaminen veisi vähintään kaksi vuotta, joiden aikana pitäisi säätää uudet lait ja solmia uudet ulkopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa koskevat sopimukset.
Suurin kansanäänestykseen ja mahdolliseen EU-eroon liittyvä epävarmuustekijä on itse epävarmuus. Ero EU:sta olisi hyppy tuntemattomaan. Yksikään maa ei ole tähän mennessä eronnut EU:sta, eikä eroamiselle ole määritelty selkeää prosessia. Mitä tapahtuisi bruttokansantuotteelle, ulkomaankaupalle, työllisyydelle, työvoiman vapaalle liikkuvuudelle, asuntojen hinnoille, valuutalle ja pörssikursseille? Pärjäisivätkö ulkomaankauppaan keskittyneet yhtiöt paremmin vai huonommin kuin EU:ssa? Entäpä kotimarkkinayritykset? Kysymyksiä on paljon, mutta oikeita vastauksia ei juuri ole tarjolla. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvät ja kattavat sopimukset Brexitin tapahtuessa saataisiin kauppakumppanien kanssa neuvoteltua. Ei ole itsestään selvää, että ero EU:sta olisi pitkällä aikavälillä huono asia. Lyhyemmällä päivien, viikkojen tai kuukausien aikajänteellä se kyllä varmasti aiheuttaisi melkoista turbulenssia. Toisaalta juuri suuri epätietoisuus tulevasta saattaa olla se tekijä, joka äänestyspäivänä saa enemmistön briteistä äänestämään nykytilanteen säilymisen puolesta.
Dividend House European Small Cap –rahastossa brittiosakkeita on noin 30 % rahaston sijoituksista. Yhtiöt ovat laadukkaita, velattomia tai lähes velattomia hyvin johdettuja yrityksiä, joiden liikevaihtoa, tulosta ja osinkoja leimaa pitkä, useita vuosia kestänyt kasvutrendi. Rahaston brittiyhtiöiden liikevaihdosta keskimäärin noin puolet tulee Britannian kotimarkkinoilta ja puolet kansainvälisestä kaupasta. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna joukosta löytyy yhtiöitä, joiden liikevaihdosta yli 90 % tulee ulkomailta ja yhtiöitä, joiden liikevaihdosta yli 90 % tulee kotimarkkinoilta. Kuten jo aikaisemmin totesin, on vaikea sanoa, mitkä näistä tulisivat Brexitin tapahtuessa olemaan suhteellisia voittajia ja mitkä eivät. Varmaa on kuitenkin se, että hyvin johdettujen laadukkaiden yritysten liiketoiminta on vähemmän alttiina ulkoisille tekijöille kuin niiden ”toisenlaisten” yritysten.
Jarno Nurminen
Portfolio Manager
