Hafslund perustettiin vuonna 1898 tähtäimenään kehittää vesivoimaa teollisuusyrityksille. Vuonna 1899 yritys osti Hafslundin kartanon, jolla oli oikeudet Sarpin vesiputoukseen Sarposborgissa. Sarpin vesiputouksella on yksi Euroopan suurimmista virtauksista ja sitä on käytetty 1600-luvulta alkaen tuottamaan energiaa viljantuotannossa, sahoilla ja teollisuuspajoilla. Tämän jälkeen Hafslund on rakennuttanut useita voimaloita Norjan suurimman joen Glomman reitille pitkin 1900-lukua. Viimeisin avattu voimala on elokuulta 2011.
Sarp Falls. Lähde: Wikipedia
Kasvua haettiin vuonna 1986 ostamalla lääketeollisuuteen keskittynyt Nycomed, josta tuli yhdistymisen myötä Hafslund Nycomed. Yhteistyötä kesti 10 vuotta ja 1996 yritykset jakautuivat keskittymään omaan osaamiseensa.
2000-luvun alussa yhtiö investoi paljon yrityskauppojen kautta ostamalla energia- ja sähköverkkoyhtiöitä. Lisäksi yritys hankki useita hälytys- ja turvallisuuspalveluita tarjoavia yhtiöitä ja olikin Norjan markkinajohtaja turvallisuusalalla. Turvallisuusalan osat kuitenkin myytiin myöhemmin pois vuonna 2008. 2007 yhtiö siirsi kriittiseen infrarakentamiseen keskittyneen Infratekin omaksi yrityksekseen pörssiin. Hafslund myi Infratekin osakkeensa vuonna 2013.
2001 Hafslund osti myös energiayhtiö Oslo Energin ja seuraavana vuonna Tindra Energin, joista yhdessä tuli Hafslund Strøm vuonna 2003. Hafslund ja Viken Energinett, jotka ylläpitivät Oslon sähköverkkoa, yhdistyivät 2002. Vuonna 2007 Hafslund osti myös Viken Fjenvarmen joka hoiti Oslon kaukolämmityksen.
Hafslundin kartano. Lähde: Hafslund
Tänä päivänä Hafslund on Oslon pörssiin listattu ja Norjan suurin sähköverkon omistaja, suurin kaukolämmön yritys sekä iso uusiutuvan energian tuottaja. Suurimmat omistajat ovat Oslon kaupunki 53,7% osuudella ja suomalainen Fortum 34,1% osuudella.
Hafslund on osinkosijoittajan näkökulmasta houkutteleva sijoituskohde. Leijonanosan yhtiön tuloksesta tuovat sähkön jakeluverkot ja tuo liiketoiminta on kysyntänsä ja hinnoittelunsa osalta erittäin vakaata. Asiakasmäärän kasvu ja verkon vaatimusten nousu tuovat vakaan, pienen kasvun. Lämmön jakelu on myös vakaata, vaikka sään vaihtelu tuovatkin siihen pienen heilunnan. Tuotannon osalta liiketoiminta on altis sähkön hinnan heilahteluille, joista osan yhtiö suojaa tuleviksi vuosiksi. Sähkön myynti on pieni, mutta kasvava puhtaasti markkinaehtoinen liiketoiminta.
Käyttökatteen jakautuminen liiketoiminnoittain. Lähde: Hafslund
Verkkojen ja osin lämmön jakelun osalta yhtiö on monopolistisessa markkina-asemassa. Vesivoiman tuotannon kilpailukyky on yhtiöllä erinomainen. Pääoman tuotolta yhtiö ei ole aivan kärkipäässä, mutta taseen tuottoluvut ovat varsin kohtuullisia ja erityisesti suhteessa tuloksen varmuuteen taso on erittäin hyvä. Arvostuksen ja osinkotuoton osalta yhtiö on houkutteleva sijoituskohde. Vakauteen nähden yhtiön tase on hyvin vahva ja tämä mahdollistaa hyvän osingonmaksun ja osingon kasvunäkymät. Osinkotuotto on nykyisellään noin 5%. PE-luku, eli yhtiön markkina-arvon ja tuloksen suhde on noin 12, mikä on vakaalle ja kasvavalle yhtiölle hyvin maltillinen taso.
Kokonaisuutena Hafslund sopii sijoitusfilosofiaamme mainiosti ja on Nordic Small Cap rahaston suurimpia sijoituskohteita. Kasvuprofiililtaan yhtiö on salkun maltillisemmasta päästä, mutta vakaudeltaan salkun varmimpia yhtiöitä. Yhtiön osakkeita on helppo omistaa pitkällä aikavälillä turvallisin mielin.
Yrityksen avainluvut. Lähde: Hafslund
